tiistai 31. toukokuuta 2011

Tottista

Tällä kertaa saatiinkin yksityisopetusta, kun oltiin ryhmän vetäjän lisäksi ainoat paikallaolijat meidän ryhmästä. Aluksi noutoa, mukana oli se kapula, josta Laku ei oikein tykkää, mutta jälleen toisella kerralla se toi sen hyvin. Uutena juttuna nyt vaadittiin perusasennossa istumista ennen noutoon lähtöä, pidin sitä kyllä pannasta kiinni ja hyvin se siinä pysyi. Ikuinen sama ongelma, että en osaa oikein vaikeuttaa näitä liikkeitä itse. Sitten perusasentotreeniä ja vähän seuraamista. Perusasennot ihan ok, pepun käyttö ei vieläkään oikein lähde, mutta ei olla sitä kyllä harjoiteltukaan. Seuraamisesta tulikin vahingossa aika pitkä pätkä. Aluksi oli väljä, sitten vähän korjasi kun sai namin ja sitten kun minä vielä rupesin Hilkan kehotuksesta katsomaan suoraan eteen koiraan tuijottamisen sijasta, niin kuulemma vielä parani.
Sitten jääviä. Näistä tuli sellainen ohje, mitä en ole tiennyt, että kannattaa harjoitella istu-maahan-seiso, kun tulevat kisoissa siinä järjestyksessä. Istumisessa oli ensin vähän hitautta, sitten meni hyvin. Maahanmeno ei meinannut onnistua. Saatiin häiriökoira lähelle ja Laku kuulemma meni pepun kautta istumaan eikä "niiaamalla". Tätä tahkottiinkin jonkin verra. Tähän asti se on kyllä osannut maahanmenotekniikan, ja lopulta löytyihän se sieltä. Tämä meni tänään huonoiten kaikista. Sitten seisomista, jonka se osaa hyvin. Tässä kokeiltiin sitä että pyydän seisomaan, heitän namin sen taakse ja jatkan itse matkaa. Meni ihan ok:sti tämäkin uusi juttu. Lisää vaan harjoitusta. Tässä kohti meinasi kerran lähteä tutustumaan Unaan paremmin. Una oli siis siinä muutaman metrin päässä meistä. Mutta kun pyysin luokse niin hienosti ja nopsaan se tuli. Loppuun kerran A-este niin, että heitin lelun Hilkalle, ja sitten päästin Lakun. Ajatus oli, että jos ei mene yli, niin Hilkka ei anna lelua. Meni sitten kerralla yli ja leikillä palkkautui. Sitten kokeiltiin estettä. Ihan täysimittaista metrin estettä. Mietin hetken, että uskallanko kokeilla, kun ei olla näin korkeata vielä hypitty, mutta sitten ajattelin että samahan tuo, kun joskus se on kuitenkin kokeiltava. Sama tekniikka oli tässäkin, pidin Lakusta kiinni ja heitin lelun esteen yli Hilkalle. Laku lähti ja hyppäsi yli. Päällä se vähän kompastui esteeseen, ja selkä meni vähän huonon näköisesti väärään suuntaan (enpä osaa selittää). Maahan päästyään kuitenkin leikki normaalisti ja näytti olevan hauskaa. Vein sen sitten autoon, kun ajatus oli, että tämä on viimeinen liike. Hilkka sanoi, että vaikuttaa hänen mielestään melko kovalta koiralta, ettei yks kerta jää sille mieleen. Ja enpä itsekkään usko että se yhdestä kerrasta pilalle menee. Hyvä kun tuli kokeiltua. Seuraavalla kerralla kannattaa kuulemma ottaa matalampi este. Ja itse ajattelen että vaihtelevasti voisi jatkossa välillä kokeilla vähän korkeampaakin, jos nyt ei ihan noin korkeata. Ja pitää nyt pari päivää seurata nitkahtiko lihakset. Ei iltalenkillä näyttänyt vaivaavan, mutta voihan se olla että on vasta huomenna kipeä jos on.
Kaiken kaikkiaan hyvät treenit. Itseä taas vähän jännitti, kun oli vähän uudessa porukassa näin tottista ajatellen. On kyllä tosi hyvä treenata välillä eri ihmisten kanssa.

maanantai 30. toukokuuta 2011

Vanha jälki

Tänään kävin tekemässä pari jälkeä, jotka sitten ajettiin Marjutin kanssa reilun kuuden tunnin kuluttua. Jäljet oli tällä kertaa lyhkäsiä, ehkä 150metriä ja matkalla oli 8 namia ja lopussa keppi. Maasto oli normaalista poikeavaa kosteaa varvikko-pöpelikköä. Aada ajoi ensin omansa ja sitten Laku omansa. Hyvin molemmat tekivät töitä ja pääsivät loppukepille herkuttelemaan. Jännä oli seurata koirien jäljen ajoa, Aada on vanhempi ja kokeneempi, ja se tuli aika hyvin ilmi tässä jäljessä. Itse kun tein molemmat jäljet, niin tiesin tarkalleen mistä olin kulkenut. Aada kulki jäljen huolellisesti. Kävi pari kertaa tarkistamassa jonkin matkan päässä missä jälki kulkee, mutta palasi aina lähes samaan kohtaan mistä oli tarkistukselle lähtenyt ja jatkoi just mun jalanjälkiä pitkin. Namit ei kelvanneet ja vauhti oli normaaliin verrattuna rauhallista. Laku taas ei tehnyt tarkistuksia ihan niin kauas, mutta niitä oli ehkä enemmän. Ja Laku ei ajanut jälkeä ihan niin huolellisesti, vaan saattoi kiertää esim. puun toiselta puolelta mistä olin itse mennyt. Palasi jäljelle sitten puun toisella puolella. Ja minusta se ajoi yllättävän nopeasti siihen mitä olisin luullut. Jälkiliinassa oli vetoa. Lähes kaikki namit se taisi löytää ja myös syödä tällä kertaa.

Keppijälki

Tänään Lakulle tehtiin jälleen keppijälki. Vanheni suurinpiirtein tunnin verran. Jälki oli helppo, suorahko. Maastona kosteapohjainen sekametsä, jossa lisätuoksua tuli suopursuista. Keppejä 6. Laku pysähtyi kepille ja tökkäsi sitä aina nenällään tosi hienosti. Naksutin on hukassa, joten kehujen avulla mentiin, ja namipalkka tietysti sai. Ajoin tällä kertaa lähes "normietäisyydeltä" joka toimi. Nyt en pyytänyt sitä maahan, vaan kehuin ja palkkasin tökkäämisestä. Jälki meni tosi hyvin.

Jäljen vanhenemista odotellessa tehtiin esineruutu. Toisella yrityksellä Laku löysi esineen ja myös toi sen mulle. Hienosti!

Lopuks lenkkiä ja leikkiä Raikun ja Aihkin kanssa.

torstai 26. toukokuuta 2011

Tokostelua

Maanantai aamuna kävimme kentällä Riikan ja Kaisan kanssa.
Lakun kanssa harjoiteltiin takapalkalla perusasentoa. Nyt keskityin siihen, että palkka tuli vain hyvästä, ja niin kuin sunnuntaina jo oli puhetta, niin mä itse korjaan perusasennossa oman paikkani hyväksi. Joten tähän kiinnitettiin huomiota. Hyvä juttu, koska en ole itse huomannut koko asiaa =D. Jälleen naksutin oli toisella. Sitten otettiin pari noutoa. Tällä kertaa muistin lopettaa siihen hyvään, joka tuli jo toisella kertaa. Ja muistaakseni yksi hyppykin taas loppuun. Josta lelupalkkaus. Laku leikki innoissaan sekä Kaisan että minun kanssa. Sit kiireellä töihin. (Harmittaa kun ei heti ehdi päivittää, niin puolet asioista unohtuu!)

Ryhmäreeniä

Viime sunnuntaina kokoonnuttiin porukalla Varkaudessa. Aamupäivällä otettiin tottista ja iltapäivällä jälkeä.
Lakun kanssa harjoiteltiin perusasentoa, sana "sivu" näytti olevan kokonaan hakusessa, vaikka sitä olevinaan on etenkin viime aikoina paljon harjoiteltu =). Sitten perusasentoa häiriön kanssa, sai palkkaa kun otti kontaktin tai pysyi nätisti paikallaan häiriöstä huolimatta ja vähän torua jos meinasi lähteä siitä. Naksutin oli taas toisissa käsissä, joten mulle jäi palkan antaminen. Tämmöistä ei olla ennen harjoiteltu, joten siihen nähden se sujui aika kivasti ja Laku pysyi perusasennossa hyvin, otti jopa kontaktia. Parisen kertaa meinasi lähteä, mutta kun vähän ännätin ei lähtenyt. Loppuun A-esteen ylitys, joka meni leluhetsauksella hyvin. Sitten palkaksi leikkiä minun ja parin muun kanssa. Leikki onnistui nyt hyvin myös vieraiden kanssa. Ja Laku pysyi hienosti "hallinnassa" vaikka oli irti ja toinen koira oli kentällä samaan aikaan. Ei kyllä paljon kiinnittänyt huomiota muuhun kun siihen mitä touhuttiin. Huippua!!!

Ruokapaikalla kokeiltiin asfalttijälkeä. Tein jäljen ihan liian lähelle ruohikkoa, joten Laku ei sitä bongannut. Haisteli kyllä avaimia, jotka oli alussa ja lopussa, mutta muuten se oli koko ajan menossa ruohikolle, jossa jäljen sen mielestä olis pitänyt kulkea. Sen sijaan minä sain nyt hyvät ohjeet miten tätä jälkeä tehdään, joten jatketaan harjoittelua kotona.

Iltapäivällä oli keppijälki. Koira bongasi kepit hyvin. Emäntä sai tällä kertaa varmasti suurimman opin. Jatkossa aion ajaa jälkeä normietäisyydeltä, enkä enää noin läheltä, jotta näen koiran reaktiot paremmin. Laku on aika nopea reaktioissaan, ja mulle itsellenikin kepit on uusi juttu, joten harjoittelua vielä tarvitaan paljon. Hyvin lähti jatkamaan keppien jälkeen jäljestämistä. Jatkamiseen jatkossa lupa minulta.  Päivän lopuksi riekkumista Raikun kanssa, joka näytti jo hieman väsyneeltä touhulta. Takaa-ajoleikkejä ei juuri nähty =). Kiitos kivasta päivästä kaikille mukana olleille.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin.
Kuvat Leena koski.



perjantai 20. toukokuuta 2011

Janaharjoitus

Tänään käytiin jäljellä Marjutin kanssa.
Lakulle tehtiin kaksi perättäistä janaharjoitusta, joiden perässä oli n. 100 askeleen jälki. Jäljellä oli makupaloja harvakseltaan, ehkä 15-30 askeleen välein. Jäljet vanhenivat puolisen tuntia. Eka jana oli n. 7 metriä pitkä. Hyvin eteni jäljelle, ja namin löytyminen oli sattumalta täydellisesti ajoitettu. Jäljellä teki vähän tarkistuksia, loppua kohti meno parani ja ajoi tasaisesti veto päällä. Tällä kertaa oma liinatyskentely oli jo edennyt surkeasta kohtalaiselle tasolle.

Toinen jana oli ehkä hieman lyhyempi. Hyvin löysi jäljen siitäkin ja loppupurkille mentiin samalla tavalla kuin edellä. Tyytyväinen olen tähän päivään. Yön yli mietittyäni, päätin palata Lakun kanssa jälkikeppiharjoituksiin, enkä vie niitä jäljelle ennen kun se sujuu paremmin. Tehtiin sitten muutama niitä Aadan jäljen ajon jälkeen.

torstai 19. toukokuuta 2011

Poseerauksia







Iltalenkillä kännykameralla otettuja kuvia.

Keppijälki

Tänään Lakulle tehtiin ensimmäinen keppijälki ikinä.
Jäljen vanhenemista odotellessa oli esineruutu. Lakulle vietiin sukka, hetsasin ensin, sitten heitin sen Hilkalle joka vei sitä kauemmaksi ja sitten lähetettiin koira esineen perään. Pari kertaa oli vähän hakusessa, mutta olisko ollut kolmas kerta, kun se jo onnistui ihan mukavasti. Tähän oli hyvä lopettaa tällä kertaa. Palkkana oli leikkiä. Aluks yritin namipalkkaa, mutta se oli ihan tuhoon tuomittu ajatus. Onneksi tuo tykkää leikkiä!

Sitten jälkeen. Laku otti janan hyvin, Se oli nyt ehkä 3-4 metriä. Lähti heti oikeeseen suuntaan. Vähän toppuuttelin vauhtia kepeillä, ja naksutin ja palkkasin tuubilla kun nenä koski keppiin. Keppejä oli yhteensä 3 ja jälki vanheni noin 45 minuuttia. Ekalla kepillä näytti olevan vähän pihalla, mutta kun sai palkan, niin jatkoi hyvin matkaa. Toka keppi meni paremmin. Kolmatta ei meinannut löytää, jonkin aikaa palloili siinä hukassa, kunnes sitten meni kepille. Ajoin jälkeä nyt tosi lähellä koiraa, mikä tuntui omituiselta. Jälkiliinan käyttö oli täysin ala-arvoista, välillä kiristy ja sitten löysty ja voi ei... Ens kerralla ehkä osaan toppuutella menoa riittävän ajoissa, nyt mentiin aika lähelle keppejä, ja pari kertaa oli jo mennyt askeleen verran kepin yli, kun toppasin ja ilmankos se koiraa ihmetytti. Seuraavalle kerralle tuli vinkiksi, että kepin löydyttyä voisi sillä leikkiä koiran kanssa. Että keppien merkitys tulisi isommaksi.

Jälkisuunnitelma tälle kesälle

Laitan tämän tänne itselle muistiin tulevia vuosia varten.
Osa jutuista on bongattu netistä, kirjoista, lehdistä, osa
syksyn jälkileiriltä, osa Josepan jälkitreeneistä.
(Kiitos Hertalle tämän läpilukemisesta ja neuvoista!)

Tehdään eri kerroilla vaihtelevasti aina yhtä juttua ja sit
kun on tehty kaikki, aloitetaan taas alusta, niin tulee
harjoiteltua saman verran kaikkea. Jossain vaiheessa
noita vois sitten yhdistellä isompiin kokonaisuuksiin.

1. keppijälkeä
2. janaharjoittelua
3. kulmia
4. pituutta
5. vanhempaa
6. vaihtelevaa maastoa
7. harhajälkeä
(8. sadekelin jälkeä)
9. pimeitä jälkiä

1. olen opettanut Lakun menemään maahan kepin luona. Nyt on tarkotus viedä tuo toiminta jäljelle. Aluks helppo jälki, johon 2-3 keppiä. Kepin alle pakasterasia, jossa palkka, mikä annetaan, kun huomaa kepin ja menee maahan. Lopuks palkataan taskusta, ja sit vasta koko jäljen lopussa. Sit vähän jo keppien kanssa puljattua semmonen suora, helppo lyhyt jälki, johon keppejä paljon, 6-12.   Jälki voi vanhentua aluks 15min, sitten 30min jne... Näitä voi ottaa yhdellä kertaa useita, kun on lyhkäsiä jälkiä. Lopettaa sitten kun tulee nappisuoritus. Kisoissa joka luokassa on 6 keppiä. Niitä on hajustettu muistaakseni 20minuuttia. Tarkoitus olisi opettaa löytämään keppi jota on hajustettu huomattavasti vähemmän aikaa, niin kisojen kepit on sitten helppoja.

2. Janan pituutta pitäs vähitellen lisätä 30metriin. Näissä on lyhyt jälki perässä. Koiran on tarkotus oppia etenemään yksin riittävän pitkälle ja lähteä jäljestämään oikeaan suuntaan. Sit kun se osaa ottaa jo vähän pidemmän janan, niin lisätään siihen kulmat. Eli jälki menee janan yli eri kulmissa, vaihtelevasti vasemmalle ja oikealle ja suoraan. Janantekoharjoituksia voi ottaa yhdellä kertaa kolmekin, kun jäljet on lyhyitä. Kisoissa jana on kahessa ekassa luokassa 90 asteen kulmassa ja vikassa kulma on 45 astetta. Mutta alussa tehdään loiva lähestyminen, ja siitä pikkuhiljaa edetään tuohon 90 asteeseen.

3. Kulmia oli minusta tosi mukava tehdä pellolla, mutta metsässä ne vois helpommin merkata täplätarroilla. Kahessa ekassa luokassa on vaan 90 asteen kulmia, mut vikassa luokassa on myös 45 asteen kulmia. Alussa tehdään semmosta serpentiinijälkeä, sitten lisätään kulmat. Vois tehdä jäljen jossa on paljon kulmia, pelkästään kulmia. Sitten jäljen ikä ja pituus vaihtelee. Kokeissa ekassa luokassa on 1-2 kulmaa, tokassa 3-4 ja vikassa 4-8 suoraa kulmaa ja 2 45 asteen terävää kulmaa. Ekan kulman pitäs tulla vasta, kun jälkeä on poljettu n. 100 metriä. Tähän pitää muistella mieleen se kompassin käyttö, tai ottaa gps avuksi. Ja piirtää jälki paperille, tehdä esim. 100m suoraan, 50 metriä oikealle, 150 metriä oikealle, 200 metriä vasemmalle, 70 metriä oikealle jne.

4. Ekassa luokassa jäljen pituus on 500 metriä, sitten 1000 metriä ja sitten 1500 metriä. Luulisin että ikää ja pituutta pitäs lisätä vuorotellen. Lakun pitäisi loppukesästä päästä lähelle 800 metriä. Ekassa luokassa jälkeä saa ajaa 20min, tokassa 30 min ja vikassa 40 min.

5. Ekassa luokassa on tunnin vanha, tokassa 1,5 tuntia ja ylimmässä 2 tuntia. Mutta jos koira osaa jäljestää esim. 15 min - 15 tuntia vanhaa jälkeä, niin sithän tuo 2h vanha on helppo. Tarkoitus on joka kohdassa, että treenataan vaikeampia juttuja, mitä kisoissa tulee. Ja mahdollisimman vaihtelevasti.

6. vaihteleva maasto. Tähän voisi kait lisätä tien (ja polun) ylitykset, jotka kisoissa tulee 90 asteen kulmassa, niin harjoitella vois lähestymisiä, viistoja ylityksiä, tien vieressä kulkemista jne.. Ottaa ylä- ja alamäkeä. Hietikolla, suolla, järven rannassa, kallion ylityksiä, aukoilla, kuusikossa, männikössä ,koivikossa jne. Ja sit asfaltille tehty suihkepullojälki.

7. harhajälki, eli joku kulkee jäljen yli. Aluksi harhajälki on selvästi vanhempi, sitten samanikäinen, ja lopussa uudempi.

(8. väliää treenataan sateella, sateen jälkeen, kuivalla. )

9. Liinan käyttö ja koiran luku harjoituksia, joissa ei itse tiedä missä jälki menee vaan luetaan koiraa.

Esineruutuharjoituksia

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Tuubitreeniä

Tänäänkin käytiin Riikan kanssa kentällä. Lakun kanssa ekaksi perusasennossa kontaktin otto harjoituksia. Alku meni ihan hyvin, eka riitti pelkkä kontaktin otto, sitten Riikka laski kahteen ja naksutti. Sitten kokeiltiin kolmeen laskemista. Ja sitten randomina 1-3. Tässä vaiheessa oltiin tehty jo liikaa ja maan tuoksut meinas viedä koiran huomion. Sitten otettiin pari noutoa jotka meni kivasti. Isompi palkka ja autoon.

Toisella erää kokeiltiin maahanmenoa jälkikapuloille, ei olla tehty sitten viime syksyn, joten ei aivan mallikkaasti mennyt, mutta ihan ok ekaksi kerraksi pitkilleen. Välillä meinas vaan ottaa kepit suuhun, jäi varmaan äskeiset noutotreenit mieleen. Sitten seuraamista ja palkka tuubista. Tänään suju Riikan mielestä jo 80% oikein ja emäntäkin hoksasi lopettaa hyvissä ajoin. Pari hyppyä otettiin niin, että heitin tuubin esteen yli. Laku meni innolla perään. Sit kokeiltiin vielä uutta juttua, ruutua, samalla tavalla. Riikka hetsasi tuubin ruudun keskelle ja Laku juoksi sinne. Itse kiiruhdin perässä avaamaan tuubin. Näitä tehtiin pari. Hyvin jäi tuubin luokse seisomaan. Maksatahnan eteen tehdään näköjään mitä vaan! Kiva fiilis jäi näistä treeneistä.

tiistai 17. toukokuuta 2011

Tokostelua

Tänään käytiin Riikan kanssa kentällä. Lakun kanssa harjoiteltiin jääviä, paikallaan oloa, hyppyä ja A-estettä.
Seuraamista otin alkuun "alkuvirittelyksi", siitä ei tullut tänään yhtään mitään, kun kentällä olis ollu vaikka mitä hyviä tuoksuja, joten lopulta onnistuneeseen pikku pätkään lopetin. Tällä kertaa olin jopa suunnitellut meille mitä seuraamisjuttuja ois voitu tehdä, mutta sitten suunnitelmat muuttui kun ei onnistunut ollenkaan. Jäävistä tehtiin ensin seisomista kosketuskepin avulla. Se men hyvin. Takapalkkana oli jämä-lohta, ja Laku tykkäs. Sitten otetin hyppy. Sehän meni sen ekana, mut sitten tietysti ajattelin, että kerran vielä etc., ja sainkin lopulta tehdä hommia että sain sen suht kelvollisesti esteen yli. Millonkahan sitä oppis lopettamaan siihen hyvään suoristukseen silloinkin, kun se eka suoritus on hyvä. Lopuksi otin A-esteen lelulla hetsaten, meni sen hyvin, leikkipalkka ja autoon.

Toisella kertaa aloitin jäävistä istumisen. Ne yllättäin meni hienosti. Tässä oli palkkana koirien maksamakkaratuubia. Sitten paikallaoloa. Osaahan se olla paikallaan joo. Vaikka kuin kauan. Ja emäntä saa käveleksiä, eikä koira lähde. Mut sitten kun pitäisi mennä siihen viereen ja palkata ja vapauttaa, niin siinä vaiheessa se nousee. Tähän nyt semmoinen korjaussarja, että teen tuota nyt jonkin aikaa niin että pysyn itse koiran sivulla, enkä hiippaile siitä mihinkään, niin on helpompi palkata ja vapauttaa. Ja pitäisi paremmin suunnitella jutut ennen kun alkaa tekemään. Tässäkin päädyttiin lopulta siihen, että hyvä kun sain sen menemään maahan, kun koira jo kyllästyi koko juttuun. Vaikka alussa oli paikallaan tosi hyvin pitkiä aikoja. Taidettiin mennä taas huilimaan, kun tehtiin eka pari onnistunutta istumista.

Kolmas kerta oli lyhyt. Vein A-esteen taakse valmiiksi loput lohet. Laku ei kiinnostunut leluista ollenkaan, kun lohi tuoksui nenään. Lelulla hetsasin sitä esteelle ja eka yritti mennä lohelle esteen toiselta puolelta, sitten toiselta, Mutta sitten se päättikin mennä mallikkaasti A-esteen yli ja juoksi suoraan lohelle. Jättipalkka ja autoon ja kotiin. Kiitos Riikalle treeniseurasta!

lauantai 14. toukokuuta 2011

Jälkikauden avaus

No tulipas hieno otsikko. Muutakaan ei tullut mieleen.
Tänään päästiin vihdoin jäljelle. Heljä teki Lakulle 200-300 metriä pitkän jäljen, joka vanheni vajaan tunnin verran. Typy oli innoissaan menossa. Hyvä kun pysyi nahoissaan koko koira. Nosti jäljen ihan ok:sti, tosin hökellys vähän haittasi toimintaa ja näytti olevan kiire. Janan pituus oli ehken 1,5 metriä, pidemmältä en uskaltanut ottaa kun näytti vauhtia piisaavan. Alkujälki menikin hihna tiukalla. Ei edes nameja vaivautunut syömään. Nameja oli joka 5:llä tai 10:llä askeleella. Vähän seilasi laidasta laitaan jäljen päällä ja pari kertaa piti varmistaa et on jäljellä. Sit kun matkaa oli mennyt 100 - 150 metriä, niin alkoi tehdä Lakumaisempaa työtä ja pysähtyi jonkun kerran jopa nameja syömään.  Loppujälki sujuikin hyvin, hihna oli yhä tiukalla, mutta meno vähän rauhoittui ja teki paljon tarkemmin hommia. Puolenvälin jälkeen jälki meni hetken polulla ja palasi takaisin metsään, näytti olevan helppo nakki. Niin kyllä arvelinkin. Kulmia ei ollut, mutta yks jyrkempi mutka ja sit loivempaa serpentiiniä. Ajatus oli tehdä helppo jälki näin ekalla kerralla, että muistaa mistä on kysymys. Muistihan se. Oiva mudimainen, kelpien näköinen, porokoira!

Viime viikolla tokoiltiin takapihalla Riikan kanssa. Lakun kanssa perusasentoja, lyhyitä seuraamisia ja paikallaan käännöksiä takapalkalla. Tämä on selvästi sopiva palkkaustapa meille molemmille. Sitten otettiin hyppyä. Eka kokeilin korkeammalla, joka ei sujunutkaan. Palattiin matalampaan, joka meni ihan ok. Nouto meni kivasti. Tosin en paljon ehtinyt tällä kertaa leuan alta silittämään. En muista tehtiinkö muuta. Mutta Ajan kanssa piti vähän rähinöidä. Aika oli paikallamakuussa, jonka läheltä kävin hakemassa lisää nameja Lakulle ja palkkasin Aikaa herkulla. Se lähtikin siitä Riikan luokse, joka piti kauempana Lakua kiinni. Onneks Aika oli niin hieno ettei provosoitunut ja rähinä loppui lyhyeen. Otettiin sen jälkeen ohituksia kaukaa ja läheltä, eikä näyttänyt jäävän kummallekkaan pahemmin hampaan koloon. Tehtiin vielä muutama muukin juttu. Ja Lakun kontakti ja tokoilu paranivat huomattavasti. Onneksi ei käynyt kuinkaan. Jälkikäteen naureskeltiin, että näköjään pikku tappelu saa tämän koiran oikeaan vireeseen...

torstai 5. toukokuuta 2011

Päivitystä

Viime kerrasta onkin jo liian pitkä aika!
Tässä keväällä käytiin Lakun kanssa tokon alkeiskurssilla. Kaiken kaikkiaan oli mukavaa tokoilla pitkästä aikaa maneesissa, mikä oli Lakulle tuttu paikka pentukurssilta. Kiva oli huomata, että edistystä siihen on tapahtunut. Nyt oltiin pääasiassa hiljaa, ja maltettiin jopa olla hiljaa myös silloin kun ei tehty mitään. Mukava yhdessätekemisen meininki jäi kurssilta mieleen. 

Näyttelyssä käyntiä kaavailin myös, mutta sitten tuli karvanlähtö ja epäilin että myös juoksut olis tulossa. Toistaiseksi niitä ei ole kuitenkaan näkynyt, eli tulevat varmaan juhannukseksi niin kun viime vuonna. Päätin kumminkin lykätä näyttelyssä käyntiä siihen, että saadaan ne juoksut pois päiväjärjestyksestä.

Porokoiratokoissa on käyty jonkin kerran. Lakun palkkaamista pitäisi vähentää roisisti. Ja kait sen voisi jo uskaltaa pitää irtikin... Ilman että mitään katastrofia tapahtuu. Hyvin sillä tuo luoksetulo toimii. Tulee pyynnöstä, vaikka näkee toisia koiria, ja tässä keväällä oli semmoinenkin tilanne, että jänis lähti naapurin pihalta juoksemaan. Laku näki sen ja matkaa pupuun oli vain noin 5-10 metriä. Lähti perään, mutta kun pyysin luokse niin sehän tuli! Kiva oli huomata, että tontin rajat on opittu ja pyynnöstä tullaan oli tilanne mikä hyvänsä. Ja myös se tuli varmistettua, ettei tuolla riistaviettiä ole. Itse melkein sössin koko jutun, kun se tuli, niin kaivoin namin (todellakin, yhden ainoa namin!) taskusta. Sen hotkaistuaan se lähti vielä uudestaan menemään, pyysin taas luokse ja se tuli taas. Nyt sitten älysin itsekkin palkata runsaammin ja sisällä vielä lisää.  Hieno, mahtava, paras! Semmosen luottamuksen osoituksen se on nyt kotioloissa saanut, että saa aika usein kulkea irtiolevana autosta sisään ja toisin päin. Ja hyvin on toistaiseksi sujunut.

Tokojuttuja ollaan eniten harjoiteltu, ja siitä pieni tiivistelmä: Seuraamisessa meillä menee täyskäännös uusiksi, kun olen itse kääntynyt väärään suuntaan PK-puolta ajatellen. Itse pitäisi opetella katsomaan horisonttiin eikä tuijottaa koiraan. Jääviä pitäisi harjoitella lisää, ne on ihan alkutekijöissään. Käännyt Lakun eteen vielä jokaisessa niistä. Noutokapulan kanssa olen jo vähän pystynyt kotioloissa silittämään ennen kapulan ottamista. Paikallaanolo menee kotona ihan kivasti, häiriön kanssa pitää palkata paljon. Hyppy kaipaa vielä toistoja. Tietää mitä tehdä, mutta varmaan annan sille vielä jonkin vartaloavun epähuomiossa. Nyt on harjoiteltu takapalkkaa, ja muutaman kerran jälkeen se oppi sen. Nyt onnistuu jo yksin ollessanikin takapalkalla palkkaus.

Jälkihommat aloitetaan lähipäivinä. Nyt olisi hyvät ilmat, mutta ei oikein sopivaa rakosta ole löytynyt. Jospa viikonloppuna pääsisi jo metsään muutoinkin kun lenkkeilyn merkeissä.