lauantai 26. marraskuuta 2011

Marraskuun kuulumiset

Blogin päivitystahti on näköjään venähtänyt yhteen kertaan kuukaudessa.. Marraskuu alkaa olla lopuillaan, joten tässä tämän kuukauden kuulumisia.

Alkukuusta oltiin viikonlopun mittaisella raunioihin tutustumiskurssilla. Molemmilla oli hauskaa, ja Laku toimi siellä tosi hyvin, vaikkei me olla näitä hakujuttuja kovin paljon tehty. Porokoirat olivat sattumoisin hyvin edustettuina, kymmenestä kurssilaisesta kolme oli meikäläisiä (=. Lauantaina otettiin muistaakseni kolme juttua per koira, ja sunnuntaina kaks. Mieleenpainuvinta oli ehkä sunnuntain pidempi harjoitus, jossa radalla oli maalimiehen lisäksi häiriö-ihmisiä, savua jne. Kaikki koirat hoksasivat, että nuo liikkuvat ja touhuilevat tyypit ei ole se mitä täältä etsitään. Toinen hyvä harjoitus oli roskalaatikkoharjoitus. Jonossa oli 4 samanlaista roska-astiaa, joissa vaihtelevasti yhdessä oli maalimies sisällä. Mielenkiintoista oli seurata miten eri koirat tästä suoriutuivat. Myös tunkeutumisharjoitus oli hyvä, vaikka Lakua pitikin siinä aika tavalla houkutella. Ei ollut oikein tunkeutuvaa tyyppiä nääs.

Pekoharkoissa ollaan tässä kuussa käyty aika monta kertaa. Pimeäharkoissa otettu "hakua". Ja eilen oli umpipiiloja. Kahdessa piilossa kolmesta koira ehti jonkin aikaa palloilla piilon luona ennen minun sinne ehtimistä, ja vähän vinkui, että tuolla se on. Lähettämiseen tuli hyvä neuvo, että jos en ole laittamassa koiraa pistolle, vaan on tarkoitus partioida, kannattaa se lähetys tehdä eri tavalla. Ja myös omaa kävelyä reippaammaksi, koska en itse huomannutkaan, että kävelen aika hitaasti, kun en tiedä missä ne ukot on ja seuraan koiraa. Lakukin alkaa sitten pähkäillä että mitä tässä oikein tehdään. Hyvin se kuitenkin hoiti hommansa minusta huolimatta. Ja nyt huomasin hyvin millon se on hajulla. Jatkossa pitänee keskittyä harjoittelemaan pimeän aikaan suoria pistoja, ja niihin pituutta, kunnes saadaan ilmaisu mallilleen.
Valoisan aikaan on ruvettu reenimään ilmaisua. Lakulle päätettiin ottaa rullailmaisu, koska sillä ei todennäköisesti kestä kantti haukkua vierasta ukkoa metsässä, siltä puuttuu tietynlainen rohkeus, tai röyhkeys, siihen hommaan (miten tuon asian nyt ilmaisisi...?). Ja toisaalta se on liikkuva, eli tykkää juosta siellä paljon, joten sekin tukee tuota rullaa kuulemma. Jos se jostain syystä jossain vaiheessa päättää itse haukun valita, niin sit se on ok. Irtorullien kanssa on nyt  muutamia kertoja kokeiltu, ja viimeksi meni tosi hyvin. Rullan suuhun ottamista pitää vielä houkutella saalistamisella. Ja emännän pitää opetella kävelemään eteenpäin, kun koira tuo rullaa, jottei se sitä tiputa siihen minun varpaille, vaan antaa käteen asti. Namilla palkkaan rullan tuonnista, liina kiinni ja koira näytölle. Näyttää jo tietävän kupletin juonen, vaikka välillä on kuulemma ollut sitäkin mieltä että ne palkat nyt heti tänne mulle, kun kerran sut täältä jo löysin. Ilmaisun harjoittelu ei siis alkanut yhtään liian aikaisin (=.

Tokopuolella saatiin hyviä neuvoja jäävien harjoitteluun. Jälleen kerran tuli esille, että minä lähden liikaa koiran mukaan. Nyt tuli hyviä käytännön vinkkejä, miten toimia, ja mitä välttää. Ja hyvin nuo neuvot näyttivät toimivan heti alkuunsa. Meidän ongelmana on ollut mm. saada kestoa erinäisiin liikkeisiin.

Jälkiä ei ole juuri ajeltu. Tänään tehtiin yksi keppijälki pitkästä aikaa. Jana oli ehkä 15 metriä, se meni normaalisti, eli hyvin. Pidemmänkin olis voinu tehdä, mutta ajattelin että viime kerrasta on jo aikaa, ja toisaalta sitä että nuo kepit on nyt SE juttu. Keppejä oli 8, väleillä mittaa n. 10-20 metriä. Jälki oli suora, vanheni tunnin. Kaikki kepit löytyi, vaikka pari kertaa piti liinalla hidastaa ettei mene ohi. Jana taidettiin tehdä vahingossa tulemaan ekan kepin jälkeen, joten yks keppi ei sen takia noussut. Tein jäljen itse, ja tällä kertaa myös merkkasin kepit. Siitä tavasta pitäisi päästä lopullisesti eroon...... Sitkeessä on!

Lumien aikaan ehdittiin tehdä neljä kelkanveto reissua. Harmi vaan kun ne lumet nyt suli pois. Jospa sitä kohta tulisi lisää, niin voisi jatkaa tuotakin touhua. Laku on hyvin hoksannut tuon veto-jutun. Sain vihdoin ostettua sille Polar Dogista oikeat Björkis-merkkiset vetovaljaat, 30€. Lakulle passeli oli pienin koko, eli 1. Kuvassa uudet valjaat, sekä yks uus irtorulla heijastimien kera, joita tänään väkersin tehdä. Raflaavamman väristä kangasta ei tähän hätään löytynyt, kokeillaan miten tuo toimii.