keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Hiihtoa

Tänään kävimme tutustumassa koirahiihtoon. Ja niinhän siinä kävi kun jo ennakolta vähän epäilinkin, että koira jäi autoon ja emäntä lähti hiihtolenkille. "Koutsi" suositteli, ettei näin nuoren koiran kanssa vielä hiihdetä, kun ensinnäkin laji on rankka ja toisekseen jos minä kaadun, niin koiralle voi käydä tosi huonosti. Sitten kun katselin siinä muiden menoa, niin laji alkoi avautua vähän uudella tavalla. Koirat ampaisivat matkaan kun tykin suusta. En olisi matkassa pysynyt. Ja aivan varmasti olisin tuossa vauhdissa kaatunut jo alkumetreillä. 5 km:n lenkkiin heiltä meni aikaa n. 15 minuuttia. Osa oli käynyt jo lämmittelylenkillä ilman koiraa, ja sit vielä koirahiihdon jälkeen.

Eräs koirahiihtäjä "uhrautui" koirahiihdon jälkeen hiihtolenkille tämmöisen aloittelijan kanssa, ja 4km:n matkaan saatiin kulumaan tätä miun vauhtia 40 minsaa... Tosi hyviä vinkkejä tuli, miten kannattaa harjoitella. Tasapainoa pitäisi saada paremmaksi, ja tietysti tekniikkaa myös. Alamäissä otettiin mahdollisimman pitkiä "vetoja" yhdellä suksella. Ja kuulemma sitten kun pystyn nuo mäet menemään yhdellä suksella, niin alkaa jo näyttää hyvältä. Tällä kertaa suurimmaksi osaksi laskin mäet kahdella suksella... Ja joitain pienempiä ja loivempia mäkiä yhdellä. Kävin loppu vuoden puolella hiihtokurssin ihan koirahiihtoa ajatellen. Kurssi oli 5 kertaa ja kesti noin tunnin kerrallaan. Pääsin niistä 4 kertaan, välistä jäi kerta jolloin harjoiteltiin ylä- ja alamäkien menoa.Yksi kerta oli voitelua ym. teoriaa, ja yksi kerta perinteistä. Eli varsinaista luistelua oli siis 2 kertaa. Voisi sanoa, että pohjalta ei pääse kuin ylöspäin =D.

Hauskan näköistä menoa oli. Ja vähän hurjankin näköistä. Mutta kipinä hiihtoon on tullut, ja nyt sitten vaan harjottelen ensin yksinään. Sitten kun hiihto alkaa sujua, niin kokeillaan Lakun kanssa. Lakulle en ole vielä hankkinut vetovaljaita, eikä mulla ole vielä oikeanlaista hiihtovyötäkään. Mutta mikäs kiire tässä. Keväthangilla sitten, vaikka järven jäällä, aloitellaan vetohommat.

Reeniä

Treenien päivitys blogiin on jäänyt. Tässä tiivistelmä alkukuusta.
Vuosi aloitettiin ekana päivänä hukkaharkoilla. Lakun ukko meni ennalta piiloon. Etsintäalue oli aika suuri verrattuna aikaisempiin (omasta toiveesta). Teimme tämän partioimalla ja Laku etsi tosi hyvin aluetta. Luulimme, että ukko oli vähän eri paikassa ja olimme jo kääntymässä toiseen suuntaan, kun Laku löysikin sen. Aluksi tuli pari "mörkö" haukahdusta. Sitten kun maalimies alkoi kehua niin meni luokse palkalle. Joulukuussa käytiin vaan kertaallen hakuilemassa ja se oli eri tyyppinen harjoitus. Taisi vähän yllättyä maalimiehestä, vaikka näyttikin että tietää mitä tekee alusta pitäen.

Kertaalleen käytiin pekoharkoissa. Nämä olivat teollisuushallialueella. Se oli meille paikkana uusi. Normaalisti siellä kuulemma kulkee työkoneita, mutta nyt saatiin olla ihan yksinään alueella. Tämä olikin meidän kannalta mukava juttu. Lakulle otettiin kolme näkölähtöä. Kaksi ensimmäistä meni vähän hapuillessa, molemmilla kerroilla kuitenkin löysi ukon hyvin. Vetäjä sanoi, että huomaa ettei koira ole kovin kokenut, kun sai hajun mutta ei osannut ekana lähteä ratkomaan että mistä se tulee. Itse olin ihan tyytyväinen, kun eihän Lakun kanssa kovin paljoa olla näitä etsintöjä tehtykään. Ukot olivat piilossa sementtimöhkälepinojen ja rivien väleissä. Viimeinen meni sitten tosi hyvin. Jatko-ohjeita oli, että parilla seuraavalla kerralla otetaan myös näkölähtöjä. Laku on aika avoin ihmisiä kohtaan, niin makkararinkiä sen kanssa ei tarvinnut ottaa. Kerran joulukuussa otettiin, mutta ei se silloinkaan sitä välttämättä olisi minusta tarvinnut. Toisaalta, ei siitä haittaakaan ollut, ja kaikki oli kuitenkin sille uusia ihmisiä.

Sunnuntaina käytiin lappalaiskoirien tokoharkoissa. Lakun kanssa olin ensin. Tehtiin lyhyitä seuraamisia ja yhden askeleen kääntymisiä. Hertta sanoi että perusasento on hyvä, ehkä vähän edessä, mutta se on helpompi minulle. Sitten kokeiltiin jääviä istumaan, maahan ja seisomaan. Näihin tuli hyviä neuvoja miten lähteä jatkamaan. Ei olla noita montaa kertaa kokeiltu. Ryhmäpaikallaanoloa kokeiltiin myös Lakun kanssa ekaa kertaa. Jäin sen kanssa paikalleen ja yritin vaan saada sen pysymään maassa. Paljon palkkasin ja pyysin ja kehuinkin.. Kait.. Tätä pitää jatkossa ruveta harjoittelemaan enemmän eri paikoissa. Kotona se jo osaa hyvin odottaa ruokaa ja ulospääsyä. Toisella kierroksella harjoiteltiin noutokapulan kanssa. Tässä ongelmana on ollut se ettei se nosta sitä/ pidä sitä suussaan. Ollaan harjoiteltu naksun kanssa ja saalisleikillä. Tällä kertaa se menikin tosi hyvin alusta pitäen, ei ollut yhtään niitä ongelmia mitä kotona on ollut. Ihan kun joku olisi loksahtanut kohdalleen. Loppujen lopuksi se vielä juoksi innoissaan ympyrää kapula suussaan ja emäntä katsoi menoa haavi auki vierestä. Hyppyä kokeiltiin myös. Tätä onkin treenattu kotona vähän väärällä tavalla. Mutta jo muutaman oikean tavan jälkeen se alkoi omatoimisesti tarjoamaan oikeaa suoritusta.  Laku palkkaantuu hyvin nakeilla ja lihapullilla ja myös leikkiminen on siitä hauskaa. Tästäkin saatiin kehuja, miten hyvin se leikkii.

tiistai 11. tammikuuta 2011

Tammikuu on pakkaskuu...

Tai sitten ei.
Tässä pari kuvaa eilliseltä päivälenkiltä. Vapaapäivän kunniaksi käytiin metsäsamoilulla Aadan kanssa.



Alkutemmellystä
Kamikaze
Namia mulle kiiiitooos
  

Tänään käytiin sitten lenkillä Turbon, Darran ja Toman kanssa. (Kun auton mokoma hajosi ettei reeneihin päästy.) Pimeässä ja lumisateessa tarpoessa ei kuvia voinut ottaa. Jospa niitä joskus vielä saadaan Toman kanssa touhuamisestakin. Jotain hyvääkin tässä päivässä oli, Laku pärjäsi nyt hienosti Darran kanssa.