Viime viikon maanantaina käytiin naksuttelemassa seisomista. Ei oltu aiemmin harjoiteltu mitään liikkeitä, ja vähän jännitti miten seisominen alkaa sujua. Olin kuitenkin päättänyt aloittaa seisomisesta istumisen sijaan, koska istuminen on helpompi opettaa. Harjoitukset aloitettiin niin, että naksautin ja palkkasin aina kun Laku seisoi paikoillaan. Ajateltiin ensin kokeilla tätä, ja mietittiin että helpotetaan harjoitusta tarvittaessa tilanteen mukaan, jos ei ala onnistua. Yllättäen seisominen alkoi onnistua melko pian, välillä se tarjosi toki istumistakin, ja yritti saada nameja suuhunsa nyrkistä suoraan. Otin aina 4-5 nakin palaa käteen, ja naksutin kun Laku seisoi ja annoin heti namin suuhun. Kun käsi tyhjeni oli tauon paikka, jolloin käppäiltiin vapaammin ja muun muassa nuuskuteltiin maata. Muutaman kerran jälkeen Laku alkoi tarjota seisomista aina vain nopeammin. Tähän oli hyvä lopettaa. Treenipaikalla vierähti puolisen tuntia taukoineen.

Tässä kuluneen puolentoista viikon aikana ollaan käyty muutamia puolen tunnin lenkkejä irtaallaan metsässä. Sen verran Laku jaksaa hyvin juosta ja leikkiä. Välillä on ollut kotipäiviä, jolloin ollaan lenkkeilty hihnassa. Sitten taas on käyty kaupungin vilinää ihmettelemässä. Pissat ja kakat osuvat aika hyvin kroonareille, toki vielä lattiallekin lirahtaa välillä, mutta suurin osa menee jo sinne minne pitääkin. Joskus on käynyt niin, että ollaan juuri tultu ulkoa sisälle, kun Laku on mennyt suoraan pissalle. Vaikka ollaan aina kehuttu samalla tavalla kun huomataan että pissii vaipoille sisällä, tai ulkona ylipäätään. Pientä haparointia siis on vielä. Matokuurikin annettiin, nyt pitäisi varata aikaa ensimmäiseen rokotukseen.

Yksi pikku haaverikin sattui. Serkun amstaffi Roosa oli kylässä. Tytöt leikkivät ensin pihalla noin 45 minsaa ja kaikki sujui hyvin. Sitten tultiin sisälle, laitettiin ruokaa ja syötiin (ihmiset siis). Olisiko aikaa kulunut reilu parisen tuntia, kun alettiin tekemään lähtöä. Yht´äkkiä alkoi kuulua hirveää uikutusta ja Laku juoksee edeltä pakoon Roosa perässään. Otettiin koirista koppi. Verta tippui joka puolelle, eikä ensin saatu selville mitä tapahtui ja missä, kun oltiin jo eteisessä pukemassa muut paitsi koirat. Roosan naamassa oli pieni haava, jota ei huomattu missä kohti se oli, se tyrehtyi nopeasti kun naamaa painettiin paperilla. Lakun suusta tuli myös verta, edestäpäin katsottuna Lakun oikean alakulmahampaan ympäriltä oli ien vetäytynyt irti ja se tihkutteli verta. Mietittiin päämme puhki mitä koirien välillä oikein tapahtui, kun kaikki oli sujunut hyvin tähän asti. Koirat olivat muuten päällisin puolin kunnossa.
Illalla Laku oli aika vaisu, pystyi syömään luun, mutta ei leikkinyt ja touhunnut koko aikaa niinkuin normaalisti. Soitin sitten vielä päivystävälle eläinlääkärille, että pitäisikö olla huolissaan tilanteesta, ja voiko pennulle antaa kipulääkkeeksi Metacamia, jota vanhastaan meiltä löytyi. Eläinlääkäri epäili, että kipu on tullut vasta muutaman tunnin kuluttua tapahtuneesta, ja sanoi että Metacamia voi yöksi antaa, että sekä koira että emäntä saisivat nukuttua yönsä hyvin ;). Tosi mukava lääkäri. Aamuyöstä Laku sitten virkistyi ja alkoi leikkimään ja touhuamaan.

Seuraavana aamuna käytiin sovintolenkillä metsässä Roosan kanssa, jossa koirat saivat olla vapaana. Ajatuksena oli tarkistaa ettei kaunoja/traumoja ollut tullut kummallekkaan osapuolelle. Puolisen tuntia siinä meni, ja kaikki sujui hyvin. Eilisestä kärhämöinnistä ei ollut tietoakaan. Tulimme sitten kahville ja mietimme uudestaan mitä oli tapahtunut, ja serkkuni kertoi että koirat olivat kahinoineet keittiön nurkassa koiraportin edessä. Vasta siinä vaiheessa itselläni alkoi raksuttamaan, että joopa joo, oma moka. Olin vähän ennen lähtöä heittänyt Lakun mökkiin putkiluun pätkän sen yksinoloa varten. Ja vaikka se olikin puolivälissä huonetta, niin se varmaan tuoksui sieltä molempien nenään. Ja Lakun mielestä se oli hänen omaisuuttaan, kun taas Roosa vanhemman oikeudella koki että se oli hänen omaisuuttaan. Eipä tullut itselleni mieleen, että se voisi sieltä toisesta huoneesta saakka olla noin houkutteleva kiistakapula. Todennäköisesti Laku oli napannut maitohampaallaan Roosaa johonkin kohtaan kasvoja, Roosa sitten kiskaissut itsensä irti, jolloin Lakun hammas jäi vähän jumiin. Näin me päättelimme. Lakun kulmuri heilui aluksi vähän, mutta tuntuu että on nyt taas asettunut aloilleen.

Yhtenä päivänä tapasimme Ronski-ranskiksen. Ronski oli varsinainen täti-Monika, jota Lakukin kunnioitti ensi hetkestä lähtien. Hyvä, että Lakusta on tullut taitava koirakielen lukija, ja osaa jo päätellä että tuon koiran lähelle ei kannata mennä haastelemaan. Ronski oli enemmän meidän ihmisten luona ja Laku tarkkailu tilannetta jonkin matkan päästä. Välillä tytöt juoksivat peräkanaa pihaa ympäri, mutta varsinaiseksi leikkimiseksi tutustuminen ei edennyt. Ei se kyllä riitelemiseksikään mennyt. Ronski oli enemmän meidän edesmenneen koiran kanssa samalla aaltopituudella, parhaat ystävät kun olivat.

Darran kanssa leikittiin.

Ja koko kopla koolla, noin 3 sekuntia paikoillaan, ja sehän riitti ;)-

Lisää kuvia

Mä ja mun bestis Aada. Kiitos hirvenluista! Ensimmäinen on jo menossa.



Musta vois tulla isona vaikka jalkapalloilija.. Taustalla näkyy uudet pissimis-aluset, lehtivaipat. Porukat kyllästy ainaiseen sanomalehtisouvviin ja hankki sit tommosia, kun saivat niitä edullisesti ryhmätilauksena. kyllä minä jo niihinkin osaan pissiä, siis sillon kun haluan ;)



Lumiturpa



Bola ja minä. Kenen lie kuono osunut kameran linssiin, niin loput kuvat näkyy vähän sameina.



Leikin tiimellystä



Ja vielä, kyllä meillä oli sitten hauskaa!

Viime aikojen kuulumiset

Viime keskiviikkona meille tuli pieniä vieraita, nimittäin Bola, viikon Lakua nuorempi keskikokoinen snautseri tyttö tuli leikkimään. Tytöt eivät olleet aiemmin tavanneet, ja välillä Lakukin kuumui niin, että piti ottaa koiria vähän jäähylle kun meno alkoi olla niin hurjaa. Ulkona sitten leikit sujuivat vähän rauhallisemmin. Molemmat taisivat olla vähän saman luonteisia ;).

Keskiviikko iltana sitten piipahdettiin porokoirien treeneissä. Laku tutustui lähinnä uusiin ihmisiin ja uuteen paikkaan. Wicca ja Halla olivat Lakun seurana, mutta koirat eivät juuri toisistaan välittäneet. Naksuttelua kokeiltiin yhden sarjan verran kosketuskepinpään kosketusta. Hienosti se sujui, kun ensin alkuun pääsi. Emäntä teki taas perinteisen mokan, eli en suunnitellut harjoitusta kunnolla etukäteen, vaan ajattelin vaan naksuttaa kuonon kosketuksesta. Onneksi se onnistui hyvin, niin ei tarvinnut muuttaa suunnitelmia lennosta. Tätä ollaan harjoiteltu kotioloissa kerran-pari päivässä n. 5 naksutuksen verran kerrallaan. Eli lyhyt juttu. Laku osaa sen jo kivasti, vaikka välillä namikäsi kovasti kiinnostaakin, niin nopeasti muistaa että miten niitä herkkuja saadaan.

Torstaina oli Lakun vapaapäivä, ei tehty yhtään mitään. Perjantaina käytiin pienellä metsälenkillä Bolan kanssa. Nyt tytöt eivät enää ärhennelleet toisilleen, vaan yhteiset leikit löytyivät jo alusta. Lenkki tehtiin metsäpoluilla, kesti puolisen tuntia. Pieni muotoisia luoksetulo harjoituksia tuli lenkillä tehtyä. Lauantai oli kanssa vapaapäivä. Tänään taas käytiin Aadan kanssa metsälenkillä. Lenkki kesti n. 40 minuuttia. Tosin alkulenkistä vastaan tuli tuttuja mudeja omistajan kera, joiden kanssa pysähdyttiin nakin syöntiin, niin siinä kului jonkin aikaa =).

Kuvia

Laku ja Esko



Kaikki mahtuivat melkein samaan kuvaan



Jiihaa



Ensimmäisen työpäivän ajanvietettä.

Tiistai 10.11.

Aika vierähtää niin nopsaan, etten ole ehtinyt blogia päivitellä.
Loman loputtua Lakun yksinoloharjoitukset muuttuivat tosi touhuksi, kun neitokainen joutui jäämään työpäivien ajaksi kotiin kera kongien ynnä muiden viihdykkeiden. Piti miettiä, mitä kaikkea ajankulua pennulle voi jättää, ettei masu tule liian täyteen. Lopulta jätimme yhden kongin missä oli 3 raakaa lihapullaa, yhden kongin missä oli vähän maksalaatikkoa ja vähän turvotettua ruokaa ja korkkina kaluttu putkiluun jämä, ufon jossa oli siankorvasuikale ja pikku luu, orkan, johon oli työnnetty vähän juustoa, rolinapallon kera 15 raksua ja ison putkiluun johon pursotin pentutahnaa jo syödyn ydinluun tilalle. Eli aika paljon syötävää. Kaikkea Laku ei suinkaan ollut syönyt, mutta vaikutti että aika oli kulunut hyvin välillä touhuten ja välillä nukkuen. Putkiluun sisältö oli syöty, samoin rolinapallon. Maksalaatikko oli osin syöty, korva ja pikkuluu koskematta.
Eilen sain vinkin, että kongin sisälle voisi hieroa suolatonta voita tai maksamakkaraa, niin ei ole niin täyttävä annos ja aika kuluu hyvin niitä nuoleskeltaessa.

Myös sisäsiisteys-harjoitukset jatkuvat. Paljon tulee pissaa paperien päälle, mutta kyllä lattiallekin vielä lirahtelee. Kävin hakemassa paikallislehden toimituksesta paperirullan jämän, niin on vähän lisää paperia, kun ei tuo yksi sanomalehti päivässä oikein riitä mihinkään. Ja se hyvä puoli tuossa rullassa on, ettei siinä ole mustetta, joka tarttuu lattioihin.

Lakun korvat ovat nousseet pystyyn, tosin oikean korvan kärki on välillä vähän taipunut vielä. Eilen käytiin taas mustissa ja mirrissä ostoksilla ja punnituksella, painoa oli jo 5,4kg. Tuntuukin että koira kasvaa silmissä.

Kaverikoiria on tapailtu, ja uusiakin kavereita saatu. Eilen päivällä kävimme raunioradalla leikkimässä rottweiler Essin ja kääpiöpinseripentu Eskon kanssa. Laku rohkeni juosta edestakaisin läpi pitkistä putkista leikin varjolla, kun Essi meni edeltä. Myös koviin ääniin tuli tuntumaa, kun läheisellä ampumakeskuksella oli pauketta. Vähän ensin ihmeteltiin mitäs ääniä nuo ovat, mutta ei stressaantunut. Illalla sitten seurasimme bullmastiffien tokotreenejä, sekä hieroimme vähän tuttavuutta myös niiden kanssa. Kerrankin Laku oli hiljaista tyttöä, ei edes haukkunut kertaakaan. Saa nähdä miten käy kun seuraavan kerran tapaamme, eiköhän niistä vielä hyvät ystävykset tule ;).

Tänään kävimme täällä: http://www.riapaunonen.net/ aloittelemassa shapingia. Edelliseltä koiraltamme jäi pari koulutuskertaa käyttämättä, ja onneksi ehdimme vielä Lakun kanssa käydä ne ennen kouluttajan äippälomaa. Aloitimme shapingin kosketuspallon kanssa (koska kosketuskeppi jäi keittiön pöydälle). Laku hoksasi nopeasti mistä on kysymys, ja meni heti haistelemaan palloa, naksaus ja palkka aina kun nenä osui palloon. Rian mukaan näin pienelle pennulle riittää 5-7 naksausta kerrallaan, sitten on tauon paikka. Teimme yhteensä 4 lyhyttä harjoitusta, ja hyvin Laku jaksoi. Lopulta se jopa työnsi palloa vähän eteenpäin nenällään.
Nyt harjoittelemme kotona kosketuskepin kanssa ja ensi viikon maanantaina käymme sitten Rian luona seuraavan kerran. Tarkoitus on aloittaa seiso-liikkeestä maanantaina.

Joinain päivinä on tosiaan touhua ollut aika paljonkin, toisina päivinä sitten mennään kevyemmin kotioloissa. Laku on tosi energinen, ja jaksaa touhuta yllättävän pitkiäkin aikoja kerrallaan, kun saa sitten niiden päätteeksi ottaa kunnon torkut. Ja hirmu oppivainen se on myös.

Touhupäivä

Näin viimeisen lomapäivän kunniaksi Lakulla oli touhukas päivä.
Aamulla tein Lakun ensimmäisen jälkiharjoituksen. Tallasin pienen kolmion, johon kylvin makkaran palasia. Vähän aikaa kesti ennenkuin Laku älysi mistä on kysymys, mutta sitten jaksoi hyvin haistella koko alueen ja kerätä nakit suuhunsa.
Illalla kävimme tapaamassa kakarakaveria ja tunti kului kuin siivillä takaa-ajo leikin parissa. Siitä pari kuvaa ohessa. Kotiin tultua leikkasimme kynnet. Ensin yritimme syöttää makkaran palasia yhtä aikaa, mutta Laku oli niin ahne nakkien perään, ettei siitä tullut mitään. Sitten pidimme vain tyynesti koiran paikoillaan ja toinen leikkasi kynnet, pientä rimpuilua oli.

Kuvia

"Moi, mä oon Laku. Leikittäskö jotain...?"



Ja sitten päästiin vauhtiin. Aina kun Laku sai kaverin kiinni, yritti se käydä näykkäämässä sitä persuuksista. Kyllä, paimenkoirilla on paimenkoirien omat jutut ja leikit ;).


M näytti sekä vauhdin, että suunnan, mikä välillä otti pattiin ja piti vähän huomautella. Mutta perästä tullaan. Kiitos hauskasta illasta!