Lakun silmät on rähmineet parin päivän ajan melko paljon. Tänään käytiin näyttämässä niitä Aholle, joka totesi että syynä on yläluomen sisäpuolella olevat rakkulat, eli Follikuliitti Dexa Chloora. Vaiva on kuulemma tyypillinen nuorille koirille ja sen pitäisi hävitä pariin vuoteen mennessä. Joskus tosi harvoin niitä joutuu poistamaan. Hoidoksi tuli kortisoni-antibiootti silmävoidetta. Sitä laitetaan seuraavat kaksi viikkoa 4 kertaa päivässä ja sitten vielä kaksi viikkoa kahdesti päivässä. Kontrollikäyntiä ei tarvita, kun vaiva tuolla lääkkeellä parantuu.
Illalla treenattiin porokoiraporukalla. Lakun kanssa harjoiteltiin perusasentoa, hyppyä, noutoa, seuraamista, paikallaan istumista ja lopuksi pieni paikallaanolo Raikun kanssa. Perusasentojuttu meni hyvin -aluksi- sitten iski ahneus. Olisi pitänyt lopettaa siihen täydelliseen, mutkun... Seuraaminen taisi olla semmosta kun ennenkin, ei mitään ahaa elämyksiä tullut puolin eikä toisin (Kahden yövuoron jälkeen vähän ajatus pätkii). Täyskäännöksiä voisi alkaa harjoittelemaan, nyt tehtiin vaan seuraamista neliössä. Hyppy meni ihan mukavasti. Tosin siinä oli se pulma, että Laku ei hypännyt, jos en itse liikahtanut. Se saatiin korjattua niin että jätin Lakun istumaan ja menin puoliväliin esteeseen päin ja "käskytin" siitä. Palkka oli pahvin päällä esteen takana.
Noudosta pitäisi iskostaa omaan päähän, että harjoittelee hakemista ja luovutusta vielä erikseen. Ei oikein punainen lanka pysynyt tässä touhussa mukana. Tohkeissaan se meni kapulalle, otti suuhun ja toi luokse. Mutta eihän se vielä osaa luovutusta... Niin palkkaamisen kriteerit ei menneet ihan nappiin joka kerta. Koira parka... Luovutusta treenatessa se taas ei oikein tiennyt mitä olis pitänyt tehdä, niin tätä nyt treenaamme kotona ensi viikkoon asti tehokkaasti. Plussaa oli se, että intoa kyllä riitti, ja lopuksi noutokapula saateltiin kassiin asti häntä heiluen. Ei paljon muut lelut palkkaamisessa kiinnostaneet, kun itse noutokapula oli SE juttu. Paikallaan istumista tehtiin niin, että yritin pitää Lakua istumassa ja Leena oli häiriönä. Tässä Laku paransi suoritustaan loppua kohti, ja lopussa oli kontakti ihan huippua, vaikka Leena käveli lähellä ja heilutteli palloa. Paikallaanolo ei oikein onnistunut. Tätäkin harjoitellaan nyt kotona kohdilleen. Toisen koiran vieressä oleminen meinasi olla tänään liikaa. Vaikka itse olinkin Lakun edessä ja palkkasin melkein jatkuvalla syötöllä. Lopussa Raiku ja Laku saivat leikkiä ja se taisi olla paras palkka tästä työstä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti