lauantai 20. helmikuuta 2010

Leegot hoidettu

Pikainen päivitys ennen töihin menoa.
Reissu oli pitkä, niin kuin jo ennakkoon ajattelinkin. Lähdettiin torstai aamuna ajelemaan Helsinkiin puoli seitsemältä, ja takaisin kotona oltiin vasta puolenyön jälkeen. Siitäpä sitten vielä aamuvuoroon töihin.
Lakulta otettiin ensi töiksi röntgenkuvat hampaista. Selvisi, että edestäpäin katsottuna oikean puoleinen (kulmahampaan viereinen) etuhammas oli kuollut. Se jouduttiin poistamaan. Taas edestäpäin katsoen vasemmalla puolella ollut omituinen hammas, josta ei tiedetty että mikä se on, osoittautui rautahampaaksi nimeltä P1. Hammas oli pahassa virheasennossa, ja lisäksi siinä oli muutakin omituisuutta, ei juuri juurta laisinkaan. Se poistettiin myös. Oikealla puolella tämä P1 hammas ei ollut puhjennut laisinkaan. Se oli jäänyt (taas jostain tuntemattomasta syystä) poikittain, huonoon asentoon leukaluun alle, eikä päässyt sieltä nousemaan. Vaihtoehtoja tämän hampaan kanssa oli, että ell olisi poistanut osan leukaluuta, jolloin hammas olisi saattanut sieltä itsestään puhjeta. Tämän tiimoilta olisi ollut seurantakontrolli kuukauden kuluttua, ja voi olla että sen olisi joka tapauksessa joutunut poistamaan. Päätin sitten, että se voidaan poistaan myös nyt samalla. Ell kertoi, että välillä koirille jää näitä puhkeamattomia hampaita, syytä ei tiedetä, mutta ne voivat alkaa kerryttämään ympärilleen nesterakkulaa, joka sitten voi alkaa "hapattamaan" koko leukaluuta. Ja sanoi myös, että jos kyseessä olisi hänen oma koiransa, niin hänkin varmaan poistaisi sen hampaan. Näin ollen Lakulta poistettiin 3 hammasta.

Kiillevauriosta hän mainitsi yleisesti sen verran, että ovat aika yleisiä. Viimeksi edellisenä päivänä oli hoitanut saman tyyppistä juttua. Itse sain alunperin käsityksen, että olisivat harvinaisia, koska minun oli hankalaa löytää tietoa aiheesta. Traumaperäiset vauriot ovat yleensä vain 1-2 hampaassa. Ja jos vauriot ovat yleistyneet ja symmetriset, on kyseessä yleensä pentuaikaan sairastettu virusinfektio. Esim. 1994 näitä ollut paljon, kun suomessa oli penikkatautiepidemia. Edellämainittuja ei voi erottaa toisistaan yhden hampaan perusteella, vaan kokonaisuus ratkaisee. Lakun tapauksessa syynä oli todennäköisesti trauma, eli se kahakka tutun koiran kanssa marraskuun lopussa. Todella harmillista! En olisi kyllä silloin uskonut, että siitä on tämmöiset seuraukset. Lakun leukaan on kohdistunut tylppä vamma, joka on aiheuttanut verenkiertohäiriön alaleuan etuosaan, ja tästä seurasi kiillevauriot. Rautahampaiden kehitys on vaurioaltis. Tavallisin syy kiillevaurioon on kuulemma se, jos joudutaan poistamaan maitohampaita eläinlääkärissä. Poiston yhteydessä ei ole tehty virhettä, vaan rautahampaan ovat niin herkkiä, että ne vaurioituvat toimenpiteestä, vaikka se olisi kuinka varoen tehty. Anidentissäkin poistetuiden hampaiden jälkeen saattaa rautahampaissa olla kiillevauriota.

Perinnölliset vauriot näkyvät usein M1 hampaiisa, eli isossa takahampaassa. Tälle hampaalle ei tule ollenkaan maitohammasta, vaan tämä hammas kehittyy jo sikiökaudella. Ell mainitsi, että mm. heelereillä ja bordercollieilla on näitä hammaskiillejuttuja enemmän kuin muilla roduilla.

Lakulta paikattiin vauriot, ja poistettiin vähän ylikasvaneita ikeniä. Elimistön seuraus tulehdukseen on kudoksen kasvatus, eli tässä tapauksessa ikenien liikakasvu. Lakulle on ensin tulleet nämä kiillevauriot, joiden johdosta ientaskuihin on alkanut kerääntyä plakkia, joka sitten on aiheuttanut ientulehduksen. Uutta antibioottikuuria ei tullut, edellinen loppui torstaina. Nyt seuraavat 3 päivää on oltava todella tarkkana, ettei syö mitään kovaa, ei kanna mitään suussaan ja että tikkien alle ei mene mitään ylimääräistä. Siitä seuraavat 5 päivää ovat vielä tarkkaan valvottuja, ja yhteensä 14 vrk on tämä toipumisaika, jolloin ei tavata muita koiria, eikä leikitä leluilla, eikä syödä mitään kovaa. Hampaita puhdistetaan Hexarinse-liuoksella ruokailun jälkeen, eli kahdesti päivässä. Ja jos tikkien alle menee karvoja tms. niin ne poistetaan varovasti. Lelut me jo takavarikoitiin, mutta hankaluuksia on kyllä tiedossa, kun Laku on niin energinen puppeli, että koko ajan haluaa tehdä jotain. Ja suun puhdistus tuolla aineella on hankalaa. Ei tykkää yhtään. Suu on tietty kipeäkin, ja aine maistuu pahalta. Ell sanoi, että jos ei onnistu tuolla, niin voi sitten lisätä aineeseen puolet vettä, tai puhdistaa kokonaan vedellä. Näyttää siltä, että illalla kokeillaan laimennosta, ja sitten mietitään vettä jos sekin on noin taistelua mitä nyt nämä muutama kerta on olleet.

2 viikon kuluttua lähetän suusta valokuvia. Puolen vuoden päästä on kontrolli ja jatkossa vuoden välein. Ja kontrollit on aina tuolla Anidentissä. Kovat luut, esim putkiluut on pannassa loppuelämän. Pehmeitä luita voi syödä, kuten broiskun siipiä ja kauloja ja rustoluita, jos todella ovat pelkkää rustoa. Muuten nappularuoka voi olla normaalia. Tarkoitus on aloittaa hampaiden harjaus 14 vrk kuluttua, ja jos Lakulta harjataan hampaat päivittäin, niin ei tarvitse syöttää "hammas-nappulaa". Hampaiden ulkosyrjien harjaus on tärkeintä, sisäpuolen puhdistaa osittain kieli. Eli aloitamme vähitellen harjoittelemaan tuota ulkosyrjien harjausta, tavoitteena on, että siitä tulisi maailman ihanin juttu.

Saamme kennelliiton todistuksen ja myös röntgenkuvat tulevat postissa. Myöhemmin lisään blogiin kuvia poistetuista hampaista, ja rtg:t myös (jos osaan). Käynti maksoi 900 euroa.
P.S. En ehdi lukea tekstiä, joten virheitä voipi olla. Tässä tämä nyt pääpiirteittään oli.

4 kommenttia:

  1. Huh huh! aikamoista tekstiä, ei voi muuta sanoa kuin että on todella huonoa tuuria nyt ollut Lakulla:( voi sitä pientä, tuntuu tosi pahalta Lakun puolesta..mutta hienoa että olette nyt saaneet selvyyden ja Laku on varmasti saanut suomen parasta hammashoitoa!!!ja että tämän ongelman kanssa voi myös normaalisti sitten elää niin se on paljon se!kyllä näitten koiruuksien kanssa ei ikinä tiedä mitä tuleman pitää..oikein kovasti tsemppiä, jaksamista ja voimia teille kaikille tähän ruljanssiin(joka on varmasti jo suurimmalta osalta takanapäin) ja toivottavasti nähdään pian:)

    VastaaPoista
  2. Mahtaa olla haastavaa tuo leluttomuus. Mtienkäs on sujunut? Voisin kuvitella ainakin Keron järsivän seiniä ja keksivän omatoimisesti puuhasteltavaa tuossa tilanteessa ainakin yksin ollessa. Vai pystyykö teillä joku olemaan koko ajan Lakun kanssa?

    VastaaPoista
  3. Kiitoksia tsempityksistä. Toivon mukaan homma alkaa lähennellä loppuaan, ainakin tällä erää. Suu näyttää minun mielestä hyvältä, torstaina saadaan sitten virallinen kanta asiaan.
    Leluttomuus ja leikkikaverittomuus ym. tylsyys elämässä on mennyt yllättävän hyvin. Luulin kanssa etukäteen, että ei tule mitään. Mutta ihan hyvin tuo on tilanteeseen tyytynyt. Pikkasen tavallista enemmän se kyllä haukkuu ja vimmaa ulkona sekä silloin kun tulee vieraita. Yhden villasukan kantapään on ainoastaan järsinyt. Ja opetteli tulemaan koiraportin yli muina töinään, eli viettää nyt yksinolo aikansa isossa tilassa. Suun huuhtelusta ei tykkää, eikä nakit auta tähän ropleemaan. Hammasharjan kanssa ollaan naksuteltu jo, se luulee sitä varmaan kosketuskepiksi, kun tökkii nenällään. Varsinaista harjausta ei olla vielä aloiteltu, torstain jälkeen edetään hissun kissun harjauksessa kohti hampaiden koskettelua.

    VastaaPoista
  4. Hei!

    Olisin kovin kiinnostunut kuulemaan hoitaneen ell nimen, joka on siis viitannut kiillevaurioisiin heelereihin ja bordercollieisiin. Tässä minulla on hieman oma lehmä ojassa, koska omistan pari kiillevaurioista bordercollieta. Jos haluat tähän vaivaan vertaistukea noin muutenkin, niin laitahan vaikka sähköpostia! :)

    Paranemisia Lakulle!
    Terv, Hanna L
    hannaslamsa@gmail.com

    VastaaPoista