Naksuttelua

Pääsimme vihdoin eilen naksutin koulutukseen Koirakoulu Oppikoiraan. Koulutus peruttiin monta kertaa pakkasen takia. Eilen oli pakkasta vain kymmenisen astetta, tänään mittari hipookin taas kahtakymmentä. Lakun kanssa ei olla naksuteltu nyt vähään aikaan, ja yllätyinkin miten hyvin se tiesi mitä tehdään ja muisti kaiken mitä sille oli naksuttelemalla opetettu. Toinen oli ihan innoissaan. (Täytyy myöntää, että olen sortunut käyttämään myös perinteisiä koulutusmenetelmiä, kun ei päästy ohjattuun koulutukseen reilusti yli kuukauteen ja se tuntui tutulta ja turvalliselta.)
Aloitettiin kosketuskepin kanssa, ja sitten harjoiteltiin seisomista. Seisominen näytti Minnan mielestä jo niin varmalta, että siihen liitettiin käsky ja myös seisomisaikaa alettiin pidentämään ennen naksautusta ja palkkaa. Käskyksi tuli "top", koska "seiso" sana on aika lähellä istu käskyä s:n suhahteluineen. Myös paikkaa muutettiin. Tähän saakka Laku on seissyt lähinnä minun edessä, mutta nyt alettiin paikkaa pikku hiljaa muuttaa oikeaksi, eli seisomista hilattiin viereeni perusasentoa kohti. Siinähän se monessa liikkeessä joutuu muutenkin seisomaan.
Moneen muuhunkin asiaan tuli paljon hyviä vinkkejä. Nyt alamme viemään sisälle kakitut kakkakikkareet pihalle, jotta sinne tulisi vähän kakan hajua, josko Laku siitä oppisi että kakkia pitää pihalle. Saa nähdä miten tässä asiassa käy.